Kaikki Tavat Jotka Talon Hävitti
06 May 2012 Leave a Comment
Tuossa puheenaihe. Hassua kyllä tämä oli tapetilla käväistessäni eilen vanhan frendin kolmikymppisillä, en minä muuten tätä mainitsisi sillä tällaiset, kaikella kunnioituksella, hörhöilyt ja piipertämiset eivät kosketa veronmaksuaikaani.
Olen aina hämmästellyt suljetun paikan ilmiötä, kuinka henkinen verho laskeutuu alitajuntaisesti sotkemaan mahdollisia avautumisia ja väkisinsosialisointeja ollessasi neljän seinän muodostamassa tyhjiössä, yrittäen täyttää kyseistä tyhjiötä esittelemällä itsesi sadatta kertaa jollekin samalla toistuvasti kysellen nimeä kunnes huomaat vanhenevasi liian äkkiä ja vedät lärvit ilmaisilla juomilla, tämäkin usein väkisin sillä a) maanantai on duunipäivä ja kankkunen sekä ko ilmiöön liittyvät epäkohdat kuten kuolemanpelko tulee aina suunnitella tarkkaan etukäteen eikä tämän tosiasian kanssa kannata amatöörimaisesti hötkyillä ja/tai b) juoma ei vastaa pitkällisen eksperimentaalikauden (sijoittuu juran ja liidun välimaastoon) vaatimuksia jotka ovat juomisevoluution myötä nousseet melko korkealle mutta kuten evoluution tunnemme on tälläkin oma perusteltu ja tieteellisesti todistettu syynsä, siksi sitä tulee luonnonlakina noudattaa sillä luomistaan vastaan on turha taistella.
Näin ollen neljän seinän ilmiö ajaa sinut ulkopuolelle jollakin fyysisellä verukkeella kuten ’käyn tupakalla’ tai ’olen vaan liian ruma näihin juhliin joten käyn hirttäytymässä pihalla’. No niin, täällähän alkaa tapahtua. Nuo ahdistuksen hiljentämät kauniit tytöt ja söpöt pojat päästävät irti pedon eikä jutusta tule loppua millään vaikka mielessäsi liikkuu vain mellakkapampun käyttö ja/tai pippurisumute jonka voisi vaihtelun vuoksi suunnata tuohon sysimustaan, alati käyvään ja rankasti kolaavaan leipäläpeen jonka ns älykkäästä annista ei ole promillenkaan vertaa hyötyä tulevaisuudelle.
En tietenkään yleistä tätä, onhan joillakin hyvää settiä toki. Mutta harvemmin.
Kuitenkin, älypuhelimesta näytetään seurakunnalle tuon kuun kuvaa. Ok. Vaikka olisin kuinka sanavalmis jouduin olemaan hiljaa sillä älyttömyyden luinen käsi laskeutui olalleni ja esti minua kommentoimasta mitään, ehkä parempi sillä oma ulosantini olisi todennäköisesti ollut kohtuuttoman sarkastinen ja ivallinen. Jos olisin jotain edes voinut keksiä.
Tämä älypuhelimen kameralla (toistan sanaa älypuhelin sillä yritän viljellä piilosarkasmia, paljon jäi nimittäin varastoon eiliseltä) otettu kuva oli hieman suurempi kuin mitä ko älypuhelimen zoomilla kyetään mahdollistamaan joten kysymättäkin tuli tähän vastaus: kuva on otettu teleskoopin läpi.
Kaunis tyttö ja söpö poika seisovat himassa perjantai-iltana vuorottelemassa okulääriä ikkunasta. Katso Iiris, kuu on super! Vain kerran tänä elinaikana! Aahhhh! Älä omi sitä linssiä Iiris tai herra Rystynen puhuu, ymmärrätkö Iiris, siinä sitten selität äidillesi kuinka ovi taas hyppäsi silmille Iiris.
En tietenkään yleistä tätä, kaikilla omat harrastuksensa.
Kuusta sai kuitenkin jonkinlaisen puheenaiheen synnytettyä ja minäkin hymyilin kun en voinut enää itkeä, olo oli kuin pelikaanilla Meksinkonlahdella siinä vaiheessa kun tuli laskeuduttua hieman liian lähelle BP:n öljynporauslauttaa. Havaitsin kuinka neljän seinän ilmiö muuttui äkkiä paratiisimaiseksi hiekkarannaksi auringonpaisteessa, suuria aurinkovarjoja ja lady boyt jotka käyvät tarjoamassa palveluitaan pullottavissa stringeissään, oi noita ihania loma-aikoja. Suuntasin siis kulkuni takaisin hämärään tilaan sillä superkuu ei itsessään tehnyt minuun vaikutusta mutta sen kannattajat, superkuun palvojat sen sijaan synnyttivät minussa ristiriitaisia tunteita jotka minun tuli välittömästi häivyttää tai ainakin tukahduttaa ja/tai unohtaa tarjolla olevilla resursseilla.
Odottelen innolla lisää ilmiöitä kuten superaurinkoa.
Tilinteon Hetki
22 Apr 2012 Leave a Comment
Huojentavaa informaatiota huomisesta;
” YK:n välinpitämättömyys kauhistuttaa: ‘Fukushima on Japanin ongelma’
Maaliskuussa 2011 Japaniin iskeneet maanjäristys sekä tsunami tuhosivat Fukushimassa sijaitsevan Dai-Ichin ydinvoimalan sekä sen neljä reaktoria. Huhtikuussa 2012 odotetaan uutta katastrofia.
Amerikkalaisen General Electricsin rakentaman onnettomuusvoimalan kaikki neljä reaktoria vaurioituivat onnettomuudessa, samoin vaurioituivat käytettyjen polttoainesauvojen säilyttämiseen tarkoitetut varastointialtaat, niin kutusutu välivarastot – ja ne ovatkin megariski.
Reaktorissa ydinpolttoaine muuttuu alkuperäistä miljoonia kertoja radioaktiivisemmaksi, ja sitä pitää jälkikäteen säilyttää vesialtaissa vuosikymmeniä. Lisäongelmia tuottaa varastoaltaiden sijainti: ne on rakennettu reaktorirakennusten katolle. Reaktori kakkonen vuotaa, paine puuttuu. Ongelmia on myös reaktori ykkösen kanssa, mutta ei niin pahoja.
Jos reaktori neloseen iskee uusi maanjäristys, on olemassa noin 70 prosentin todennäköisyys sille, että koko varastoallasrakennelma sortuu ja massiivisia annoksia tappavaa säteilyä vapautuu ilmakehään. Onnettomuus vapauttaisi ilmakehään arviolta 134 miljoonaa curieta Cesium-137:aa – noin 85 kertaa enemmän mitä Tsernobylin onnettomuudessa vapautui NCRP:n (National Council on Radiation Protection) mukaan.
Määrä riittää tuhoamaan ympäristön koko maapallolta.”
Tutkijaa haastateltiin, mielialaa nostettiin;
” Aamulinnun toimittaja kysyi Koidelta, “mitä tapahtuu, jos yksikköön osuu toinen maanjäristys?”
Koide vastasi: “Loppu tulee.”
Järkyttynyt toimittaja varmistaa: “Loppuko?”
“Loppu,” Koide varmistaa.”
Dinosaurukset söivät itsensä hengiltä pitkälti ennen ihmiskuntaa joten kaavassa ei ole mitään vierasta. Muista laittaa faktat korvan taakse, korvan taakse istuu myös valurautainen putkenpää jonka halkaisija on 9mm.
Päivän Björn
15 Apr 2012 Leave a Comment
Päivän Björn bongattiin tällä kertaa puhujapöntöstä Hankenin pleenistä, aiheena varojen tuhlaaminen hyvätekeväisyyteen sekä miten tällaiseen ajattelutapaan on ylipäätään päästy. Samalla Björn havannoi innokkaille oppilaille kuinka moneen hallitukseen pitää vähintään kuulua samanaikaisesti jotta statusta, joko synnynnäistä tai hankittua, voi jatkossakin ylläpitää riittävällä tasolla.
Pääsiäisen Varjopuoli II
09 Apr 2012 Leave a Comment
Voi näitä pyhiä, liikaa aikaa ja kuten hyvin tiedämme muuttuu aika helposti viholliseksi. Vihollisista tulee päästä eroon kuten perinteiseen sodankäyntiin kuuluu, näin ainakin olen ymmärtänyt ja kaikeksi onneksi yhteiskunta antaa avaimet käteen rintamalle marssiessa, tässä yhteydessä voinee mainita esimerkiksi kirjaston ja Alkon eli tuttavallisemmin pitkäripaisen.
Mielikuvituksettomat ja populismin uhrit urheilevat ja näennäisreippailevat mikä on ajantappovaihtoehtona heikommasta päästä kuten kaikki täysjärkiset ja henkisesti edes auttavalle tasolle kehittyneet tietävät. Evoluutio on muokannut yksilöstä ja yksilön geeniperimästä ja -toteumasta mukavuudenhaluisen jonka etu ja ominaisuus (joka jostain syystä nähdään usein negativisena) on lihoa sillä metsästys/kalastusjärjestely toimii markkinataloudessa ainoastaan elinkeinona eikä edellytyksenä eloonjäämiselle, trendidieetit ja muut rahastusmuodot ovat siis luonnottomia ja pakanat sekä roviolle joutavat tomivat luonnottomasti kristillisenä pyhänä kuten myös hyvin tiedämme. Moraali ei saa rappeutua sillä se on henkisen kehityksen ehdoton perusta, pidä tämä aina mielessä tehdessäsi syntiä.
Itsestäni ja pyhien vietostani en aio mainita sillä mainittavaa ei varsinaisesti ole, luulit että tällä tekstauksella olisi jokin tarkoitus tai happy ending mutta ei sillä ole, kirjoittelen ihan vaan lämpimikseni. En mennyt Jorviin vatsahuuhteluun enkä herännyt Jarno-sedän hetekasta köytettynä pamppu hanurissa tänäkään pääsiäisenä vaikka mieli olisi tehnyt. Yritin lähinnä herättää oman mielenkiintoni johonkin muttei sekään onnistunut, toisaalta pääasia että tuli tapettua vähän aikaa.
Pääsiäisen Varjopuoli
07 Apr 2012 Leave a Comment
Tänään vuorossa Sabbatum Sanctum, Pyhä Lauantai. Yhteiskunnallista synkkyyttä tämä ei tietenkään harvenna mutta ymmärsin että liikkellä on poikkeuksellisen paljon trulleja (lat. bestia Satanus) ja vastaavanlaisia peikkoja (vrt. kääpiöt/tappajakääpiöt, lat. nanus homicida), ainakin niiltä osin kolkkia jossa noitavainot suoritettiin amatöörien (lat. inceptor bardus) toimesta ja/tai jätettiin painostuksen tms johdosta masentavasti puolitiehen, kiitos näiden silloisten paikallisten prekariaattien (lat. merda ignavus) meidän, sinun ja minun, perinnöksi jää levon ja autuuden sijasta alati toistuva ja huolestuttavasti kasvava pelko ja ahdistus maailmassa jossa huomisen aamuauringon esiintulo horisontissa on kaikkea muuta kuin itsestään selvää.
Age Si Quid Agis
01 Apr 2012 Leave a Comment
Parasta elämisessä on että se loppuu konkreettisesti jonain päivänä, tämä proggis ei jatku ikuisesti. Olen aina kunnioittanut asioita jotka ovat selkeitä sillä nykypäivänä joutuu diilaamaan ja tuhlaamaan jo varatankilla olevaa elinvoimaansa kaikensorttisen lässytyksen ja tyhjien lupausten, tyhmyyden sekä välinpitämättömyyden nähtävästi pohjattomaan kaivoon, masentamana, tiedäthän, naru jossa ei ole päitä, ei kiinnekohtia.
Sekin on niin kovin helposti ja ennen kaikkea tuskattomasti hoidettavissa; narun toinen pää kiinteistön rakenteesta riippuen joko viistokaton poikkipuuhun tai vaihtoehtoisesti betonikatossa sijaitsevaan kannattimeen, olkoon lamppua tai esim amppelia varten alunperin suunniteltu. Testaa kanto! Nyi kannattimesta roikkuvaa narua/köyttä napakasti useaan otteeseen.
Tämän toimenpiteen jälkeen varmista solmun pitävyys! Tässä ei ole varaa hölmöillä enää.
Toinen pää asetellaan pään yli löysähkösti lepäämään hartioiden päälle, kuitenkin narun/köyden presenssi eli läsnäolo tulee tulla julki eli narua/köyttä voi osittain kiristää solmukohdasta jotta sen pinta tuntuu ohuena kaulalla ja/tai niskassa. Kuitenkaan unohtamatta mukavuustekijää, ko toimenpiteen ei tarvitse olla julma sillä elämä on jo pitänyt tästä huolen, eikö totta.
Näin ollen narun kummatkin päät eli alku ja loppu ovat saavutettavissa ja kaiken lisäksi implementoitu, saatettu toiminnallisiksi, ruumiillistettu eli naru toimii osana elämän ketjua huomaamatta ja tämän merkityksellisyys kasvaa silmissä.
Häiriössämme on Poikkeuksellisesti Palvelua
28 Mar 2012 Leave a Comment
Duunipaikan alakerran yliarvostetussa safkamestassa jossa ruokalista kattaa kaiken gratinoiduista rotanhännistä ydinjätteeseen höystettynä graniittisiemenistä valmistetuilla leivänkannikoilla jotka saisivat pollenkin hammaslääkäriin ja jotka tulisi vielä huuhtoa kloriitilla alas kurkusta oli tarjolla paistia noiseteilla. Noiseten vastine kotimaan kielellä on tietenkin kolaus, sanamuodosta en ole ihan varma mutta todennäköisesti varsin äänekäs lisuke roadkill- hyeenanseläkkeeseen jonka rasitus- ja närästysaste vastaa zombie holocaustia parhaimmillaan.
Hain siis kebabia, siksi elän vielä. Ainakin tätä kirjoittaessa.
Doleur, Merci
15 Mar 2012 Leave a Comment
Aika taas suunnitella Ranskanreissu, tuo annual horror johon olen ollut onnekas saada osallistua ja kiitän tästä kunniasta nöyränä. Eihän sitä koskaan tiedä tuleeko ko kerrasta viimeinen joten siksi ilo otetaan irti kuten ilo tulee ottaa irti, toisaalta iän tuoman kokemuksen johdosta tämä hoituu jo luonnostaan kuten hengittäminen ja kilpirauhassyöpä.
Mikä, mikä edes pääsisi lähellekään poolsidea, vähintään kilon painoista paikallista Roquefort-kiekkoa, XO:ta jonka kypsymisaste vaihtelee erinomaisesta täydelliseen ja seuraa jonka käyttäytyminen täyttää ennaltamääritellyt standardit, nuo järjestelyt joiden kanssa syntyy ja joita ei voi oppia jälkikäteen, varsinkaan jos on viettänyt synkän lapsuutensa väärällä puolella kaltereita mussuttaen kullannuppujen suomia mätiä banaaneja täitä kanssa-apinan punaisen takapuolen ympärillä rehottavan savisen turkin syövereistä nyppien.
Kolaaminen jää taakse ja sitä taas oppii helposti arvostamaan kun sen autuuden saa kokea.
Parfait.
Tarinoita Kolaamisesta
25 Feb 2012 Leave a Comment
Kolaaminen, tuo käymättömistä korpimaista vihoviimeinen.
Eilen tuli koettua kolaamisen rasittavuus, rasittavuus joka vie kaiken energian jonka voisi ja suunnitelmiin ja olosuhteisiin vedoten tulisikin käyttää johonkin myönteiseen. Kolaaminen, ihmiskunnan kirous, taito jonka kaikki joko keuhkojen tai kidusten avulla läähättävät selkärängalliset ja/tai korsetoidut osaavat mutta kohteliaisuuttaan ja järkevyyttään eivät yksinkertaisesti harjoita. Poikkeukset saavatkin siksi osakseen koko potin jolloin itsekkääksi ja ajattelemattomaksi siirtyneet Kolaajat tuntuvat välittömästi ja pitkään kolaamisen jo loputtua äärimmäisen häiritseviltä (käsite itsessään on vahva synonyymi kolaamiselle) eikä yksilö oikein jaksaisi odotella evoluution kulkua joka varmasti vuosisatojen jälkeen haihduttaisi Kolaajat vaan tahtoisi mahdollisimman pikaisesti auttaa Kolaajaa aikeissaan kellua naama alaspäin lahden yli Viroon tai vaihtoehtoisesti kilpailla hilpeämielisesti ‘kuka roikkuu kauimmin räystäältä’- skaban parissa.
Taas tuli ikävä Randya. (JK. testasin sattumoisin linkkiä kun ikävä ei hellittänyt millään ja tämä oli sayonara, uusi video Quiet Riotin ajoilta alkuperäisen sijaan)
Päivän Björn
15 Feb 2012 Leave a Comment
Duunimatkalla oli hämmentävän vähän porukkaa liikenteessä. Joko on taas jotkin lakisääteiset lomat tai sitten ei ole duunia enää, näin ollen luulisi ainakin notkuvat päissään tuolla pysäkeillä tai ainakin näin minä tekisin tai tulen tekemään.
Päivän Björn on kuvattu liksapäivänä, Björn on Ruskeasuon Tebarilla menossa pullakahville ja havaitsee tyytyväisenä dieselin hinnan laskeneen, mahtuuhan tankkiin lähemmäs sata litraa kuitenkin.
